”Kilpajuoksu päättyy yhteiseen maaliintuloon”:postmoderni myöhäiskapitalismin kritiikki Harry Salmenniemen teoksessa Texas, sakset

Tutkielmassani käsittelen postmodernia myöhäiskapitalismin kritiikkiä Harry Salmenniemen runoteoksessa Texas, sakset (2010). Teos on löytötekstien kollaasi, johon on sekoittunut tekstejä erilaisista lähteistä ja kielenkäyttötavoista. Teoksen keskeinen aihepiiri koostuu pahoinvoinnista hyvinvointiyhteiskunnassa: löytötekstit esittelevät mielenterveysongelmia, työtyytymättömyyttä, unettomuutta ja taloudellisia ongelmia. Kilpailua ja markkinoita korostava uusliberalistinen ajattelu esitetään diskurssina, jota rinnastetaan sotaan. Tutkimuksessani luen teosta osana postmodernin kokeellisen runouden traditiota. Esittelen suomalaisen postmodernin runouden taustaa ja nykykehitystä, ja peilaan teosta myös amerikkalaiseen postmodernismiin, erityisesti osana kielitietoisen language- eli kielirunouden perinnettä. Teoreettisena viitekehyksenä käytän postmodernin teoriaa tarkoituksenani kontekstualisoida kohdeteokseni osaksi laajempaa kulttuurista ja yhteiskunnallista kehystä. Tarkastelen postmodernin teoriaa erityisesti yksilön ja yhteisön suhteen näkökulmasta. Nojaudun tutkielmassani tunnettuihin postmodernin teoreetikkoihin, kuten sosiologi Zygmunt Baumaniin, kirjallisuudentutkija Linda Hutcheoniin, sekä erityisesti myöhäiskapitalismin kriitikkona tunnettuun Fredric Jamesoniin. Kahden jälkimmäisenä mainitun ajattelu on paikoin ristiriidassa keskenään, mutta olen tutkielmassani pyrkinyt hyödyntämään tätä ristiriitaisuutta. Erityisesti kiinnitän huomiota Jamesonin oireelliseen postmodernikäsitykseen, jonka taustalla vaikuttaa teoria myöhäiskapitalismista postmodernin kokonaisvaltaisen kulttuurisen ilmenemisen elinehtona, sekä Hutcheonin teoriaan postmodernin uudenlaista kriittisyyttä mahdollistavana tyylinä. Tämä kriittisyys näyttäytyy erityisesti representaatioiden kriittisenä uudelleenlukuna. Tämän teoksen kontekstissa erityisen hedelmällistä on myös tulkita kollaasin tuottamia yhdistelmiä. Tutkielmani nimi on lainaus kohdeteoksesta ja viittaa osuvasti markkinataloutta korostavaan julkiseen keskusteluun. Lause sisältää paradoksin kilpailun yhteisestä voitosta. Tutkielmassani tarkastellaankin kriittisesti juuri taloudelliseen retoriikkaan linkittyvää ja ideologista puhetta minuudesta, suurista kertomuksista ja ihmisestä yhteiskunnassa. Analyysiluvuissa luen teosta ideologiakriittisenä esityksenä yhteiskunnan järjestämisen ehdoista, talouden määräysvallasta, yksilön asemasta ja hegemonisten diskurssien purkautumisesta. Postmodernia taidetta sanotaan usein leimaavan yksilökeskeisyyden purkautuminen, ja tätä purkautumista tutkin myös tämän teoksen yhteydessä. Viimeinen analyysiluku lähtee liikkeelle teoksen nimestä ja liittää teoksen osaksi eurooppalaisen kirjoittamisen perinnettä. Tekstit ja kertomukset rakentavat kulttuureita, ja voittajan kirjoittaessa kanonisoidun kertomuksen, jää yksittäisen ihmisen taakaksi syrjään sysätyn todistajan osa. Yksilön mahdollisuuksia korostava ideologinen puhe rinnastuu sairauskuvastoon ja talous sotaan, eikä kumpikaan diskurssi ole ennallaan